Yksin pimeässä huoneessa itken
Yksin enkä jaksa enää askeltakaan
Anna päästää jo irti tästä kaikesta kulta
En minä voi enää jaksaa tätä kaikkea
Voi kulta mikset sinä voisi kantaa minua
Mutta ei, en voi sanoa tästä sinulle pieni
Sinulle jolla on lääkitys ja joka kärsii

Todella kärsii tästä kaikesta

Mutta mitä jos en osaa masentua?
Mitä jos tämä kaikki on tässä näin, edessä
Jos minulle antaisit lääkkeet en epäröisi
Sekuntiakaan jos vain pääsisin pois
Anteeksi kulta kun olen tällainen
Turhanpäiväinen, yksinäinen kanssasikin

Mutta liian hajalla ollakseen kokonainen